Vihaisten äitien top5 - vaatimuslista valtion ja kuntien päättäjille

1.      Sairaiden lasten koulunkäynti turvattava

§  Suomessa on Perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus ja valtion ja kuntien vastuulla on huolehtia, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden suorittaa oppivelvollisuuden sairaudesta tai muusta rajoitteesta huolimatta

§  Lasten oikeuksien sopimuksen mukaiset perusoikeudet kuuluvat myös sisäilmasairaille lapsille

§  Perusopetuslain mukaan lapsilla on oikeus opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, eikä laki rajaa sairaita lapsia sen ulkopuolelle

§  Perusopetuslaki 6 § oppilaan koulupaikan määräytyminen:

§  ”Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan ja jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.”

§  vaadimme lisäämään momenttiin 2 maininnan, että kunnan on osoitettava koulupaikka, joka ei vaaranna oppilaan terveyttä

§  Vaadimme, että valtio osallistuu sisäilmasta sairastuneiden lasten opetuksen järjestämiseen

§  Perusopetuslaissa 8 § todetaan, että valtio voi järjestää tässä laissa tarkoitettua opetusta

§  Valtiolta korvamerkityt erityisavustukset, jos kunnan resurssit eivät yksin riitä

§  Jos kunnasta ei löydy riittävän puhtaita koulutiloja, opetus pyrittävä järjestämään ensisijaisesti muussa koulunomaisessa ympäristössä

§  koulunomainen erillinen tila on kotikoulua parempi vaihtoehto, koska vähentää syrjäytymisen riskiä

§  vaikeimmin sairaille mahdollisuus kotiopetukseen, jotta perusopetuslain tavoite yhdenvertaisuudesta toteutuu

§  sisäilmasairauden vuoksi kotiopetukseen otettu oppilas ei voi olla taloudellisesti vanhempien vastuulla.
Yle: Homekoulut ajavat lapsia kotiopetukseen

§  Luotava myös etäopiskelumahdollisuus, mallia esimerkiksi ulkosuomalaisille tarkoitetusta Etäkoulu Kulkurista  https://peda.net/kulkuri)

§  mahdollisuus suorittaa yksittäisiä kursseja tai koko perusopetuksen oppimäärä

§  joustaa tarvittaessa lapsen terveydentilan mukaan

§  vanhemmilla aktiivinen rooli, mutta materiaalit ja tuki olisivat tarjolla

§  Erilaiset koulukokeilut sekä koulun sosiaalisen ilmapiirin ulkopuolelle jääminen ovat lapselle henkisesti erittäin kuormittavia ja voivat vaarantaa lapsen sosiaalisen kehityksen
KD-lehti: 100.000 lasta altistuu päivittäin huonolle sisäilmalle

§  Sairaiden lasten koulukokeilut on minimoitava ylimääräisen altistuksen välttämiseksi sekä lapsen kehityksen turvaamiseksi

§  Sisäilmasairastuneista lapsista tulee herkästi koulupudokkaita:

§  ei tarjota tervettä ja turvallista opiskeluympäristöä eikä mahdollisuutta oppivelvollisuuden suorittamiseen

§  hoidetaan sen sijaan erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriassa jopa tahdonvastaisesti tai

§  pahimmassa tapauksessa lapsi otetaan lastensuojelun asiakkaaksi ja huostaan otetaan tai sijoitetaan vaikka ehkäisevän lastensuojelun tukitoimilla perheille tulisi tarjota apua lasten hyvinvoinnin edistämiseksi (Lastensuojelulaki 3 a §)

§  hyvinvoiva peruskoululainen maksaa yhteiskunnalle vuosittain 8 000 euroa, mutta koulupudokkaan kustannukset nousevat helposti 100 000 euroon
Yle: Ratkaisu koululaisten hyvinvointiin on

2.      Kaikkien lasten opetus terveellisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä turvattava

§  ”Terveellinen ja esteetön rakennus on osa hyvää elin- ja toimintaympäristöä. Sen lähtökohtana on hyvä suunnittelu ja rakentaminen. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että kaikissa tavanomaisissa käyttötilanteissa saavutetaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Myös kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto on huomioitava. Rakennuksesta ei siis saa aiheutua terveyden vaarantumista.”
Ympäristöhallinto: Rakennuksen terveellisyys ja esteettömyys

§  Lastensuojelun keskusliiton lapsille ja nuorille teettämässä kyselyssä koskien lasten näkemyksiä hallituksen rahankäytöstä lapset toivoivat enemmän rahaa käytettäväksi turvalliseen ja terveelliseen kouluympäristöön

§  Kyselyn perusteella oppilaat itse tiedostavat hyvin oikeutensa terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, ja oppilaat kokevat sen, ettei ongelmiin puututa riittävän tehokkaasti, välinpitämättömyytenä ja lasten terveyttä ja turvallisuutta vähättelevänä
Lastensuojelun keskusliitto: Rahankäyttöselvitys

§  Kunnille määriteltävä sitovat ja yhtenäiset menettelytavat sisäympäristöasioissa

§  Ympäristökeskus tai muu asiantunteva viranomaistaho valvomaan toimintaa

§  Otettava käyttöön systemaattinen tilastointi kaikista epäilyistä sisäilmaongelmista sekä oirekyselyt tilojen käyttäjille

§  Säännölliset sisäilmakyselyt osaksi kouluterveydenhoitoa, myös päiväkodeissa tehtävä oirekyselyjä säännöllisesti

§  Työterveyshuoltoa vastaava viranomainen valvomaan lasten etua

§  Mahdolliset sisäilma-, home- tai kosteusvaurioepäilyt on otettava vakavasti ja väistötilat järjestettävä viipymättä

§  Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan lapsilla on aikuisia suurempi riski altistua home- ja kosteusvaurioisissa rakennuksissa ja

§  tutkimusten perusteella on todettu riittävää näyttöä astman syntymisen ja pahenemisen, nuhan, keuhkoputkentulehduksen ja allergisen alveoliitin eli homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin

§  väistötilat on tarjottava aina myös korjausten ajaksi, jos altistuminen on vaarassa jatkua

§  Perusteelliset tutkimukset ja korjaukset säästävät ennen kaikkea terveyttä mutta ovat myös taloudellisesti kannattavampia pitkällä tähtäimellä

§  Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan kosteus- ja homevaurioiden osuus opetus- ja hoitorakennuksista vuonna 2010 oli noin 12 - 26 % ja näissä rakennuksissa altistuu päivittäin 200 000 – 300 000 henkilöä, joista suuri osa lapsia

§  Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten tason on arvioitu nousevan jopa lähes 1 mrd € / vuosi

§  inhimilliset kärsimykset työ- ja toimintakyvyn menetyksinä ja elämänlaadun heikentymisenä ovat sitäkin mittavammat

§  Eduskunnan tarkastusvaliokunta onkin raportissaan todennut, että jopa 1,5 mrd € kertapanostus nykyisten merkittävien kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa kansantaloudellisena hyötynä
Eduskunnan tarkastusvaliokunta: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

§  Koulujen ja päiväkotien paikkauskorjaukset on minimoitava ja rakennusten ylläpidon hyödyt tunnustettava

§  TTL:n tarkastusvaliokunnalle teettämän tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevauriotapauksissa onnistuneen lopputuloksen edellytys on vaurion aiheuttaneen syyn poistaminen
Työterveyslaitos: Korjausrakentaminen Suomessa

§  Ennakoivat toimenpiteet ovat taloudellisesti edullisin vaihtoehto rakennuksista johtuvien terveysriskien minimoimiseksi
Sisäilmayhdistys/Olavi Holmijoki: Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa

§  Riittävä ilmanvaihto rakennuksissa takaa paremmat oppimistulokset sekä tasa-arvoisemmat työskentelyolosuhteet
Rakennuslehti: Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia

§  Ilmanvaihdon tarve riippuu tilojen käyttötarkoituksesta ja henkilömäärästä, ja ilmastointilaitteiden säädöt tulee asettaa rakennuskohtaisesti riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi eikä taloudellisten säästötavoitteiden mukaan

§  Käytännössä koneellista ilmanvaihtoa ei tulisi kokonaan sulkea ollenkaan
Savon Sanomat: Ilmanvaihto kuntoon työpaikalla

3.      Hoitohenkilökunnan koulutusta lisättävä ja tutkimus ja hoito keskitettävä sisäilmapoliklinikoille

§  Sisäilmasairauksien hoito ja tutkimus on keskitettävä sisäilmapoliklinikoille

§  Suomessa toistaiseksi vähän alan asiantuntijoita, joten arvokas tieto saatava kerättyä ja hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla

§  Tällä hetkellä lääkärit ja hoitohenkilöstö eivät aina tiedä, miten suhtautua sisäilmasta sairastuneeseen potilaaseen, koska tietoa sisäilmasairauksista ei ole riittävästi

§  Oireiden psykologisointi tulee lopettaa ja etsiä oireiden todellista aiheuttajaa

§  Sairastuneet kokevat sairaanhoidon olevan pirstoutunutta, kun eri erikoisalojen lääkärit tutkivat yksittäisiä oireita, mutta kokonaisnäkemys ja – vastuu potilaan tilanteesta puuttuu

§  Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Tästä johtuen sisäilmasta sairastuneita kohdellaan inhimillisemmin ja ymmärtävämmin kuin tällä hetkellä Suomessa ja myös ympäristösairauksista ollaan yleisesti tietoisempia kuin Suomessa, mikä osaltaan parantaa sairastuneiden asemaa yhteiskunnassa
ET-lehti: Homeoireet
Tanskan ympäristöministeriö: kemikaaliherkkyys

§  Koulutusta sisäilma- ja homesairauksista on lisättävä niin lääkäreiden kuin muun hoitohenkilöstön keskuudessa

§  potilaiden siirtely lääkäriltä toiselle vähenee

§  sairaat saavat tasa-arvoista ja tasapuolista kohtelua
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia

§  Myös työterveyshuollon ja kouluterveydenhoidon yhteistyötä sekä osaamista parannettava sisäilma-asioiden osalta

§  yhteiskunnalle toimimaton hoitoketju on kallis ratkaisu

§  tietoisuuden lisääminen sisäilmasairauksista parantaa ihmisten ymmärrystä ja tapaa kohdella sairastuneita

4.      Sairaiden lasten oikeusturvaa parannettava lasten oikeuksien toteutumiseksi

§  Sairaiden lasten oikeusturva ei toteudu tällä hetkellä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti

§  YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa turvaamaan lapsille ja nuorille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

§  YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan siitä, että kuntien laajan itsehallinnon vuoksi alueelliset erot lasten palveluihin resursoinnissa ovat suuret.

§  Komitea on antanut Suomelle suosituksen siitä, että valtion tulisi huolehtia kunnille riittävät resurssit lapsen oikeuksien toteutumiseksi, järjestää kunnissa lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen tehokas seuranta ja samalla asianmukainen taso sekä seurata talousarviota lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lastensuojelun keskusliitto: Rahankäyttöselvitys

§  Lapsivaikutusten arviointi on otettava automaattiseksi työkaluksi kaikkeen päätöksentekoon lapsen edun turvaamiseksi

§  Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen pääperiaate on, että lasten etu tulee aina asettaa etusijalle, kun tehdään heitä koskevia viranomaispäätöksiä, lakeja tai yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja

§  Näin ollen kaikkia päätöksiä ja toimia, jotka koskettavat yksittäistä lasta tai lapsiväestöä, tulee tarkastella myös lasten näkökulmasta ja perustella, miksi ja miten lapsen edun periaate siinä toteutuu
Finlex: Hallituksen esitys laiksi lapsiasiainvaltuutetusta

§  Suomen Unicef on kehittänyt yhteistyössä kuntien kanssa ohjeistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointiin, joten työkalu on jo olemassa
Savon Sanomat/Sanna Antikaisen blogi: Lapsivaikutusten arviointi laajemmin käyttöön

§  Lasten edun valvontaan tulee osoittaa riittävät resurssit

§  tällä hetkellä esimerkiksi lapsiasiavaltuutetulla ei ole riittäviä resursseja valvoa lasten oikeuksien toteutumista
Suomenmaa: Lapsiasiainvaltuutetun virka perustettiin 10 v. sitten

§  Suomeen tarvitaan lasten etuja valvova toimielin, jolla on todellista valtaa valvoa lapsen etua myös yksittäisissä tapauksissa

§  Esimerkiksi sisäilmasairaan lapsen asioita hoidetaan lukuisien eri tahojen toimesta, kuten koulu, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, kunnalliset terveyspalvelut, yksityiset lääkärit, jopa lastensuojelu

§  Lasten edun turvaamiseksi lapsen ja vanhempien tueksi tarvitaan riippumaton, oikeudellista tukea tarjoava osapuoli, joka:

§  ajaa ensisijaisesti lapsen etua, toissijaisesti vanhempien etua

§  varmistaa lapsen mahdollisuuden tulla kuulluksi ja huomioiduksi kaikessa häntä koskevassa käsittelyssä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti

§  koordinoi eri toimijoiden välistä kirjeenvaihtoa ja varmistaa eri rekisterien sisällön ja oikeellisuuden

§  Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan työterveyshuoltoa vastaava viranomainen valvomaan lasten etuja

§  viranomaiselle kuuluvia tehtäviä:

§  lasten oireilujen kartoitus, sisäilmakysely tilan käyttäjille ja tilastointi ongelmien laajuuden selvittämiseksi

§  korjaustoimenpiteiden valvonta ja seuranta
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden lasten oikeusturva ei toteudu

§  huolehtia sopivan opiskelutilan löytymisestä sairastuneille

§  avun tarpeen koordinointi ja tiedon välittäminen vanhemmille kunnan toimipisteistä ja eri järjestöistä, mistä apua sisäilmasairastuneelle

§  tällä hetkellä kaikki tieto hajallaan useissa paikoissa

§  tukihenkilöitä tarvitaan tueksi tapaamisiin virkamiesten kanssa

§  Lastensuojelun toimenpiteet sisäilmaongelmien yhteydessä:

§  Ennalta ehkäisevät toimenpiteet tervetulleita silloin, kun ne edistävät lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukevat vanhemmuutta eli esimerkiksi tukihenkilönä koulukeskusteluissa

§  Lastensuojeluilmoituksella tai huostaanotolla uhkailu ei ole lastensuojelulain mukainen toimenpide

§  Lastensuojelun henkilökunnan ammattitaitoa parannettava niin, että sisäilmaongelmat osataan erottaa todellisesta lastensuojelun tarpeesta

5.      Kuntotutkimukset julkaistava ja tilojen asiakkaat mukaan sisäilmaongelmia selvittäviin työryhmiin

§  Rakennusten kuntotutkimukset ovat julkisuuslain 1 § mukaan julkisia ja jokaisella on oikeus julkisuuslain 9 § mukaan oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista asiakirjoista

§  käytännössä näihin tietoihin on vaikea – ja monesti täysin mahdoton – päästä käsiksi, tällainen salailu kuntotiedoista on saatava loppumaan

§  kuntotiedot tilakeskusten nettisivuille tai muutoin julkisesti nähtäväksi ilman turhaa viivytystä

§  Sisäilmaongelmia varten tulee olla selkeä ohjeistus riskiviestinnästä, ja viestinnän tulee olla vuorovaikutteista, moniammatillista, läpinäkyvää ja oikea-aikaista

§  Riskiviestinnän tavoitteena tulee olla tilan käyttäjien pitäminen ajan tasalla:

§  ongelman luonteesta ja laajuudesta

§  mahdollisista terveysriskeistä

§  suunnitelluista toimenpiteistä ongelman ratkaisemiseksi

§  mahdollisten väistötilojen hankkimisesta ongelman pitkittyessä

Lääkärilehti: Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää vuorovaikutteista viestintää

§  ”Sisäilmaongelmien aiheuttajat voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä “mittari”, joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset.”
Suomen Kuntaliitto: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa s. 9 (avattavissa PDF:nä)

§  kaikissa sisäilmaongelmien epäilyissä on teetettävä oirekyselyt tilojen asiakkaille työterveyshuoltoa vastaavan uuden viranomaisen toimesta:

§  huolehdittava, että kaikilla asianosaisilla on riittävä ymmärrys sisäilmasairauksista, jotta kyselyjen laatiminen, vastaaminen ja tulkinta on yhdenmukaista ja laadullisesti luotettavaa

§  Etukäteen tehty sisäilmasto/oirekysely on tarpeen myös siksi, että saadaan vertailuaineisto korjausten jälkeisen seurannan aikana tehtävälle kyselylle käyttäjiltä
Suomen Kuntaliitto: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa, s. 23

§  Kohdekohtaisiin sisäilmaryhmiin on otettava aina mukaan myös asiakkaiden edustajat eli kouluissa oppilaat tai vanhemmat ja päiväkodeissa vanhemmat tai heitä edustava työterveyshuoltoa vastaava viranomainen

Yhteenveto

Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen säästää pidemmällä aikavälillä niin lastensuojelun kuin terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi terve rakennuskanta vähentää vanhempien poissaoloja työpaikalta sekä vapauttaa heidän henkisiä resurssejaan tuottavaan työhön.

Lapsena sisäilmaongelmille altistunut henkilö syrjäytyy aikuisena herkästi ja on siten yhteiskunnalle suuri taloudellinen taakka. Suurimpana kärsijänä on silti sairastunut yksilö itse, hän kantaa koko ikänsä mukanaan niin taloudellista kuin terveydellistäkin taakkaa yhteiskunnan valinnoista johtuen.

Ennen kaikkea toimenpiteet edistävät lastemme perusoikeuksien toteutumista sekä mahdollistavat turvallisemman ja tasapainoisemman lapsuuden sekä paremmat eväät hyvään elämään.

TÄNÄÄN!

Tänään on tärkeä päivä!

Mielenosoitus terveen sisäilman ja lastemme oikeuksien puolesta tänään 6.9.2016 Kansalaistorilla.

Torilla tavataan!

Tarina nimen takana

Meiltä on kysytty, ovatko myös isät tervetulleita mielenosoitukseen, mikä tietysti tietysti kumpuaa nimestä Vihaiset äidit. Haluammekin hiukan avata, mistä tuossa nimessä on kysymys.

Vihaiset äidit ei suinkaan tarkoita kulmat kurtussa rähisevää naislaumaa. Se on enemmänkin suuttumuksen kanavoimista sisäilmasairaiden lasten asiaa edistäviin tekoihin. Nimi ei ole tuulesta temmattu, vaan sillä viitataan ilmaisuun, jota professori Tuula Putus käytti Ylelle antamassaan haastattelussa.

"Koulujen ongelmille ei näy loppua, mutta toivoa Putus näkee. Se on vihaisissa äideissä."

http://yle.fi/…/professori_uskoo_vihaisten_aitien_v…/7180257

Ja mitä tulee isien osallistumiseen, niin mielenosoitukseen ovat erittäin tervetulleita isät, isoisät, sedät, enot, isoäidit, lapset, kummit ja kaikki sisäilma-asioista kiinnostuneet!

Mahdollisuus kannanottoon

Tarjoamme järjestöille, yhdistyksille ja ammattiliitoille mahdollisuutta jättää kirjallinen kannanottonsa sisäilma-aiheeseen liittyen. Kokoamme kannanotoista kansion, jonka luovutamme valtioneuvostolle joko mielenosoituksen yhteydessä tai toimitamme jälkikäteen perille.

Kirjalliset, lyhyet viestit (max. 2 sivua) tulee toimittaa postitse 2.9. mennessä. Osoitteen saa sähköpostitse pyytämällä, vihaisetaidit@gmail.com

Annetaan yhdessä äänemme kuulua!

Mielenosoitus terveen sisäilman ja lastemme oikeuksien puolesta

Mielenosoitus terveen sisäilman ja lastemme oikeuksien puolesta
6.9.2016 klo 18
Helsinki, Kansalaistori

Järjestäjinä Vihaiset äidit:
Annamari Karhu, Kouvola
Sanna Hovi, Helsinki
Virpi Tolonen, Helsinki
Heli Vinska, Vantaa
Titta Turtiainen, Kerava
Annukka Majanto, Vantaa

Puheenvuoroja käyttävät:

Annamari Karhu, Vihaiset äidit

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori

Ville Valtonen, Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Tamara Tuuminen, Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääketieteen mikrobiologian dosentti

Olli Luukkainen, Puheenjohtaja OAJ

Silja Paavola, Puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Mika-Erik Walls, KL, FM, lukion lehtori, työhyvinvoinnin ja oppimisympäristöjen tutkija, HOAY:n hallituksen jäsen

Terhi Chakhovich, Homepakolaiset ry

Siru Kauppinen, VANVARYn sisäilmatoimikunta

Vihaisten äitien puhe:

Hyvät Suomen valtion päättäjät ja virkamiehet!

Me vaadimme selvitystä siitä, toteutuvatko Suomessa lain määrittelemät ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaiset oikeudet sisäilmasta jo sairastuneiden lasten ja nuorten kohdalla sekä niiden lasten kohdalla, jotka altistuvat sairaalle sisäilmalle tälläkin hetkellä.

Julkisuudessa keskustellaan paljon homevaurioituneista kouluista, kiistellään ilmanvaihdosta ja rakennusteknisistä asioista sekä siitä, miksi kaikki eivät sairastu. Kukaan ei kuitenkaan oikeasti tunnu välittävän, miltä lapsesta tai nuoresta tuntuu, kun hän sairastuu ja hänen elämänsä hajoaa. Sairaan lapsen opiskelu ei ole itsestäänselvyys Suomessa. Ne lapset ja nuoret, jotka sairastuvat vakavasti eivätkä kykene käymään normaalisti koulua, jäävät vaille apua ja tukea.

Vanhemmat eri paikkakunnilla taistelevat yksin lastenoikeuksien puolesta voimiensa mukaan. Lapset sairastuvat yhä pahemmin sisäilmasairaissa päiväkodeissa ja kouluissa, koska kaikki vanhemmat eivät uskalla vaatia puhtaita tiloja tai eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Lopulta lasten sairaudet muuttuvat kroonisiksi ja osa heistä sairastuu myös monikemikaaliherkkyyteen. Tämä johtaa kärjistettynä tilanteeseen, jossa nuori siirtyy peruskoulusta suoraan eläkkeelle, jos ylipäänsä kykenee suorittamaan peruskoulun loppuun.

Sisäilmasta sairastuneet lapset ovat täysin lainsuojattomia. Järjestelmä syrjäyttää heidät. Samaan aikaan uutisoidaan jatkuvasti siitä, miten huolissaan yhteiskunta on syrjäytyvistä nuoristaan. Mikään taho ei kuitenkaan ota vastuuta homeisissa päiväkodeissa ja kouluissa sairastuvien lasten ja nuorten terveydestä, opetuksesta eikä nuoren mahdollisesta syrjäytymisestä. Ikävä kyllä rakennusten sisäilmaongelmia edelleen salataan ja piilotellaan eivätkä vanhemmat saa tietoa päiväkotien ja koulujen terveysriskeistä. Täten vanhemmat eivät myöskään voi suojella lapsiaan tulevilta terveyshaitoilta. Kun ihminen sairastuu sisäilmasta kerran, hän herkistyy sille pysyvästi. Sairastuminen vaikuttaa lapsen tuleviin opintoihin, asevelvollisuuteen, ammatinvalintaan, kodin hankitaan, tulevaan työuraan, aivan kaikkeen hänen tulevaisuudessaan.

Sisäilmasta sairastuneita lapsia ja heidän perheitään pompotellaan järjestelmässä viranomaiselta toiselle: lääkäriltä psykiatrille ja lastensuojeluun. Pahimmissa tapauksissa lapsia ohjataan psykiatriseen pakkohoitoon tai huostaanotetaan. Sairastuneiden lasten oireet eivät helpota siedättämällä, psykiatrisella hoidolla eikä huostaanotolla. Oireet helpottuvat vain terveydelle vaarallista sisäilmaa välttämällä eli altistukset lopettamalla.

Koska sisäilmasairautta ja monikemikaaliyliherkkyyttä ei tunnusteta viralliseksi sairaudeksi, sairastuneet lapset eivät usein saa asiallista hoitoa tai tukea sairauteensa. Heitä ei käsitellä homeiden myrkyistä kärsivinä potilaina, vaan oireita psykologisoidaan. Lapsia ja heidän vanhempiaan epäillään ja syyllistetään. Lapsi voi joutua jopa vuosien lääkäri- ja tutkimuskierteeseen saamatta apua. Suomessa pitäisi ehdottomasti olla sisäilmapoliklinikoita, jotta tieto oireista, tutkimuksista ja hoidoista olisi jossain koottuna. Näin lapsemme säästyisivät monilta turhauttavilta lääkärikäynneiltä sekä tutkimuksilta ja saisivat oikeanlaista apua. Koulutoimi ja lastensuojelu eivät kaikkialla hyväksy yksityisen lääkärin tekemiä diagnooseja, vaan vaativat julkisen terveydenhuollon ja psykiatrin tutkimuksia. Lapsen tutkimukset ohjataan mahdollisesti sisäilmaltaan sairaaseen sairaalaan ja näin jo altistuneen ja sairastuneen lapsen terveys vaarantuu edelleen.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada osallistua yhteiskuntaan sisäilmasairaudesta huolimatta. Sairastuneita lapsia ja nuoria varten on kehitettävä vaihtoehtoja eivätkä erilaiset ratkaisut saa jäädä vanhempien vastuulle ja kustannettaviksi. Se, miten lapsen perusopinnot saadaan järjestettyä, ei voi olla koulu- ja kuntakohtaista tai vanhempien voimavaroista riippuvaista. Sairastuneille lapsille tulee ehdottomasti järjestää terve koulu, jossa he saavat riittävää opetusta, vertaistukea ja tiedon sekä tunteen, että he eivät ole yksin ja ainoita sairastuneita. Kun lapsi tai nuori ei pysty käymään koulua sairaassa rakennuksessa tai hän on sairastunut jo monikemikaaliherkkyyteen, joka tekee liikkumisen kodin ulkopuolella liki mahdottomaksi, on lapsen perusopintojen suorittaminen ehdottomasti järjestettävä vaikka kotiopetuksella yhteiskunnan toimesta. Helsingissä vanhemmat ovat aktivoituneet järjestääkseen lapsilleen sisäilmaltaan terveen koulun. Pienemmillä paikkakunnilla asuville ja heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville perheille vastaava toiminta ei ole mahdollista.

Nuori haluaa olla huoleton, kuulua joukkoon, olla samanlainen kuin muutkin eikä erottua joukosta. Jos lapsen opintoja ei pystytä järjestämään koulutoimen kautta, lastensuojelu huolestuu lapsesta ja tukea haetaan nuorisopsykiatriasta. Ystävien ja koulutoverien sijaan sairastunut nuori tapaakin jatkuvasti vaihtuvaa sosiaalityöntekijöiden joukkoa, joista kenelläkään ei ole ratkaisua hänen tilanteeseensa. Nuorisopsykiatria tai lastensuojelu eivät myöskään järjestä perusopetusta. Lapsen ja nuoren minäkuva, asema perheessä ja yhteiskunnassa vääristyy. Hän menettää luottamuksensa yhteiskuntaan ja järjestelmäämme. Nuori passivoituu, kun hänellä ei ole järjellistä tekemistä. Opiskelu pitää lapsen elämässä ja päivärytmissä kiinni, luo toivoa tulevaisuudesta. Tunnustetuissa sairauksissa, kuten allergioissa, lapsille ja nuorille järjestetään sopeutumisvalmennusta, jossa he saavat tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. Näin lapsi oppii hyväksymään sairautensa ja itsensä. Myös sisäilmasta sairastuneille lapsille tulisi järjestää vastaavaa tukitoimintaa.

Pahimmissa tapauksissa sairastuneet lapset menettävät myös kotinsa, lelunsa ja muistonsa. Kodin osoittauduttua sairaaksi perheet joutuvat evakkoon usein vailla mitään omaisuutta. Jotkut perheet asuvat jopa teltoissa, asuntovaunuissa tai konteissa. Vakavasti altistuneen on erittäin vaikeaa löytää riittävän tervettä kotia. Kodin osoittauduttua homevaurioituneeksi vakuutus tai mikään muukaan taho ei korvaa menetystä. Jäljelle jää vain menetetty terveys ja velkaa. Perheet hajoavat paineen alla. Vanhemmat ovat kovilla. He ovat lapselleen yhtä aikaa lääkäri, terveydenhoitaja, tukihenkilö, opettaja, opinto-ohjaaja, psykologi ja koulukuraattori vanhemmuuden lisäksi. Vanhemmat joutuvat etsimään tietoa sairauden hoitamisesta ja opiskelujen järjestämisestä vertaisryhmistä, tekemään kanteluita, käymään hallinto-oikeutta opinnoista, etsimään tietoa eri alojen virkamiehiltä ja ministeriöstä. Pahimmillaan he joutuvat palkkaamaan lakimiehen turvatakseen lapsensa oikeudet.
Näissä vaikeissa tilanteissa oleville perheille tulisi tarjota samanlaista apua koko maassa. Nyt avun ja tuen saanti on eri puolilla Suomea eri tavoin järjestetty pääsääntöisesti vapaaehtoisten voimin ja avun saanti on erittäin työlästä ja aikaa sekä voimia vievää.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, jolla se tukee kuntia 40 miljoonalla. Miten tässä ohjelmassa otetaan huomioon sisäilmasta sairastuneet lapset ja nuoret? Miten tällä ohjelmalla turvataan heidän perusopintonsa? Yle uutisoi hiljattain, että yhä kasvava määrä nuoria ei suorita perusopintoja. Onko osasyynä sairaiden lasten opintojen mahdottomuus?

Professori Ville Valtosen sanoja lainaten: ”Tämä on valtava ongelma, joka tulee paisumaan lähivuosina. Hinnan maksaa tuleva aikuissukupolvi, joka altistuu parhaillaan homeelle ja kosteusvaurioille jo päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsi saattaa kouluaikana olla oireeton. Varsinainen hinta maksetaan myöhemmin aikuisiässä työkyvyttömyytenä tai erilaisina sairauksina."