§ Suomessa on Perusopetuslain
mukainen oppivelvollisuus ja valtion ja kuntien vastuulla on huolehtia, että
jokainen lapsi saa mahdollisuuden suorittaa oppivelvollisuuden sairaudesta tai
muusta rajoitteesta huolimatta
§ Lasten oikeuksien sopimuksen
mukaiset perusoikeudet kuuluvat myös sisäilmasairaille lapsille
§ Perusopetuslain mukaan
lapsilla on oikeus opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, eikä laki
rajaa sairaita lapsia sen ulkopuolelle
§ Perusopetuslaki 6 § oppilaan
koulupaikan määräytyminen:
§
”Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja
muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen
lähikoulun tai muun soveltuvan paikan ja jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin
mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta
on velvollinen opetusta järjestämään.”
§ vaadimme lisäämään momenttiin
2 maininnan, että kunnan on osoitettava koulupaikka, joka ei vaaranna oppilaan
terveyttä
§ Vaadimme, että valtio
osallistuu sisäilmasta sairastuneiden lasten opetuksen järjestämiseen
§ Perusopetuslaissa 8 §
todetaan, että valtio voi järjestää tässä laissa tarkoitettua opetusta
§ Valtiolta korvamerkityt
erityisavustukset, jos kunnan resurssit eivät yksin riitä
§ Jos kunnasta ei löydy
riittävän puhtaita koulutiloja, opetus pyrittävä järjestämään ensisijaisesti
muussa koulunomaisessa ympäristössä
§ koulunomainen erillinen tila
on kotikoulua parempi vaihtoehto, koska vähentää syrjäytymisen riskiä
§ vaikeimmin sairaille
mahdollisuus kotiopetukseen, jotta perusopetuslain tavoite yhdenvertaisuudesta
toteutuu
§ sisäilmasairauden vuoksi
kotiopetukseen otettu oppilas ei voi olla taloudellisesti vanhempien vastuulla.
Yle: Homekoulut ajavat lapsia kotiopetukseen
Yle: Homekoulut ajavat lapsia kotiopetukseen
§ Luotava myös
etäopiskelumahdollisuus, mallia esimerkiksi ulkosuomalaisille tarkoitetusta
Etäkoulu Kulkurista https://peda.net/kulkuri)
§ mahdollisuus suorittaa
yksittäisiä kursseja tai koko perusopetuksen oppimäärä
§ joustaa tarvittaessa lapsen
terveydentilan mukaan
§ vanhemmilla aktiivinen rooli, mutta
materiaalit ja tuki olisivat tarjolla
§ Erilaiset koulukokeilut sekä
koulun sosiaalisen ilmapiirin ulkopuolelle jääminen ovat lapselle henkisesti
erittäin kuormittavia ja voivat vaarantaa lapsen sosiaalisen kehityksen
KD-lehti: 100.000 lasta altistuu päivittäin huonolle sisäilmalle
KD-lehti: 100.000 lasta altistuu päivittäin huonolle sisäilmalle
§ Sairaiden
lasten koulukokeilut on minimoitava ylimääräisen altistuksen välttämiseksi sekä
lapsen kehityksen turvaamiseksi
§ Sisäilmasairastuneista lapsista tulee herkästi
koulupudokkaita:
§ ei tarjota tervettä ja turvallista opiskeluympäristöä eikä
mahdollisuutta oppivelvollisuuden suorittamiseen
§ hoidetaan sen sijaan erikoissairaanhoidon
nuorisopsykiatriassa jopa tahdonvastaisesti tai
§ pahimmassa tapauksessa lapsi otetaan lastensuojelun
asiakkaaksi ja huostaan otetaan tai sijoitetaan vaikka ehkäisevän
lastensuojelun tukitoimilla perheille tulisi tarjota apua lasten hyvinvoinnin
edistämiseksi (Lastensuojelulaki 3 a §)
§ hyvinvoiva peruskoululainen maksaa yhteiskunnalle
vuosittain 8 000 euroa, mutta koulupudokkaan kustannukset nousevat helposti
100 000 euroon
Yle: Ratkaisu koululaisten hyvinvointiin on
Yle: Ratkaisu koululaisten hyvinvointiin on
2. Kaikkien lasten opetus terveellisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä turvattava
§ ”Terveellinen ja
esteetön rakennus on osa hyvää elin- ja toimintaympäristöä. Sen lähtökohtana on
hyvä suunnittelu ja rakentaminen. Rakennus on suunniteltava ja
rakennettava kokonaisuutena siten, että kaikissa tavanomaisissa käyttötilanteissa
saavutetaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Myös kosteus-,
lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto on huomioitava. Rakennuksesta ei
siis saa aiheutua terveyden vaarantumista.”
Ympäristöhallinto: Rakennuksen terveellisyys ja esteettömyys
Ympäristöhallinto: Rakennuksen terveellisyys ja esteettömyys
§ Lastensuojelun keskusliiton
lapsille ja nuorille teettämässä kyselyssä koskien lasten näkemyksiä
hallituksen rahankäytöstä lapset toivoivat enemmän rahaa käytettäväksi
turvalliseen ja terveelliseen kouluympäristöön
§ Kyselyn perusteella oppilaat
itse tiedostavat hyvin oikeutensa terveelliseen ja turvalliseen
oppimisympäristöön, ja oppilaat kokevat sen, ettei ongelmiin puututa riittävän
tehokkaasti, välinpitämättömyytenä ja lasten terveyttä ja turvallisuutta
vähättelevänä
Lastensuojelun keskusliitto: Rahankäyttöselvitys
Lastensuojelun keskusliitto: Rahankäyttöselvitys
§ Kunnille määriteltävä sitovat
ja yhtenäiset menettelytavat sisäympäristöasioissa
§ Ympäristökeskus tai muu
asiantunteva viranomaistaho valvomaan toimintaa
§ Otettava käyttöön
systemaattinen tilastointi kaikista epäilyistä sisäilmaongelmista sekä
oirekyselyt tilojen käyttäjille
§ Säännölliset sisäilmakyselyt
osaksi kouluterveydenhoitoa, myös päiväkodeissa tehtävä oirekyselyjä
säännöllisesti
§ Työterveyshuoltoa vastaava
viranomainen valvomaan lasten etua
§ Mahdolliset sisäilma-, home-
tai kosteusvaurioepäilyt on otettava vakavasti ja väistötilat järjestettävä
viipymättä
§ Eduskunnan
tarkastusvaliokunnan raportin mukaan lapsilla on aikuisia suurempi riski
altistua home- ja kosteusvaurioisissa rakennuksissa ja
§ tutkimusten perusteella on
todettu riittävää näyttöä astman syntymisen ja pahenemisen, nuhan,
keuhkoputkentulehduksen ja allergisen alveoliitin eli homepölykeuhkon
yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin
§ väistötilat on tarjottava aina
myös korjausten ajaksi, jos altistuminen on vaarassa jatkua
§ Perusteelliset tutkimukset ja
korjaukset säästävät ennen kaikkea terveyttä mutta ovat myös taloudellisesti
kannattavampia pitkällä tähtäimellä
§ Eduskunnan
tarkastusvaliokunnan raportin mukaan kosteus- ja homevaurioiden osuus opetus-
ja hoitorakennuksista vuonna 2010 oli noin 12 - 26 % ja näissä rakennuksissa
altistuu päivittäin 200 000 – 300 000 henkilöä, joista suuri osa
lapsia
§ Kosteus- ja homevaurioiden
terveyteen liittyvien kustannusten tason on arvioitu nousevan jopa lähes 1 mrd
€ / vuosi
§ inhimilliset kärsimykset työ-
ja toimintakyvyn menetyksinä ja elämänlaadun heikentymisenä ovat sitäkin
mittavammat
§ Eduskunnan tarkastusvaliokunta
onkin raportissaan todennut, että jopa 1,5 mrd € kertapanostus nykyisten
merkittävien kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi maksaisi
itsensä takaisin kolmessa vuodessa kansantaloudellisena hyötynä
Eduskunnan tarkastusvaliokunta: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
Eduskunnan tarkastusvaliokunta: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
§ Koulujen ja päiväkotien paikkauskorjaukset
on minimoitava ja rakennusten ylläpidon hyödyt tunnustettava
§ TTL:n tarkastusvaliokunnalle
teettämän tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevauriotapauksissa onnistuneen
lopputuloksen edellytys on vaurion aiheuttaneen syyn poistaminen
Työterveyslaitos: Korjausrakentaminen Suomessa
Työterveyslaitos: Korjausrakentaminen Suomessa
§ Ennakoivat
toimenpiteet ovat taloudellisesti edullisin vaihtoehto rakennuksista johtuvien
terveysriskien minimoimiseksi
Sisäilmayhdistys/Olavi Holmijoki: Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa
Sisäilmayhdistys/Olavi Holmijoki: Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa
§ Riittävä ilmanvaihto rakennuksissa
takaa paremmat oppimistulokset sekä tasa-arvoisemmat työskentelyolosuhteet
Rakennuslehti: Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia
Rakennuslehti: Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia
§ Ilmanvaihdon tarve riippuu
tilojen käyttötarkoituksesta ja henkilömäärästä, ja ilmastointilaitteiden
säädöt tulee asettaa rakennuskohtaisesti riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi
eikä taloudellisten säästötavoitteiden mukaan
§ Käytännössä koneellista ilmanvaihtoa
ei tulisi kokonaan sulkea ollenkaan
Savon Sanomat: Ilmanvaihto kuntoon työpaikalla
Savon Sanomat: Ilmanvaihto kuntoon työpaikalla
3. Hoitohenkilökunnan koulutusta lisättävä ja tutkimus ja hoito keskitettävä sisäilmapoliklinikoille
§ Sisäilmasairauksien hoito ja
tutkimus on keskitettävä sisäilmapoliklinikoille
§ Suomessa toistaiseksi vähän alan asiantuntijoita, joten arvokas
tieto saatava kerättyä ja hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla
§ Tällä hetkellä lääkärit ja
hoitohenkilöstö eivät aina tiedä, miten suhtautua sisäilmasta sairastuneeseen
potilaaseen, koska tietoa sisäilmasairauksista ei ole riittävästi
§ Oireiden psykologisointi tulee
lopettaa ja etsiä oireiden todellista aiheuttajaa
§ Sairastuneet kokevat
sairaanhoidon olevan pirstoutunutta, kun eri erikoisalojen lääkärit tutkivat
yksittäisiä oireita, mutta kokonaisnäkemys ja – vastuu potilaan tilanteesta
puuttuu
§ Esimerkiksi Ruotsissa ja
Saksassa on ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet
sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Tästä johtuen sisäilmasta sairastuneita
kohdellaan inhimillisemmin ja ymmärtävämmin kuin tällä hetkellä Suomessa ja
myös ympäristösairauksista ollaan yleisesti tietoisempia kuin Suomessa, mikä
osaltaan parantaa sairastuneiden asemaa yhteiskunnassa
ET-lehti: Homeoireet
Tanskan ympäristöministeriö: kemikaaliherkkyys
ET-lehti: Homeoireet
Tanskan ympäristöministeriö: kemikaaliherkkyys
§ Koulutusta sisäilma- ja homesairauksista on lisättävä
niin lääkäreiden kuin muun hoitohenkilöstön keskuudessa
§ potilaiden siirtely lääkäriltä toiselle vähenee
§ sairaat saavat tasa-arvoista ja tasapuolista kohtelua
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia
§ Myös työterveyshuollon ja
kouluterveydenhoidon yhteistyötä sekä osaamista parannettava sisäilma-asioiden
osalta
§ yhteiskunnalle toimimaton
hoitoketju on kallis ratkaisu
§ tietoisuuden lisääminen
sisäilmasairauksista parantaa ihmisten ymmärrystä ja tapaa kohdella
sairastuneita
4. Sairaiden lasten oikeusturvaa parannettava lasten oikeuksien toteutumiseksi
§
Sairaiden lasten oikeusturva ei toteudu
tällä hetkellä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti
§
YK:n lapsen oikeuksien sopimus
velvoittaa turvaamaan lapsille ja nuorille osuuden yhteiskunnan voimavaroista,
oikeuden suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeuden osallistua itseään koskevaan
päätöksentekoon
§
YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut
huolissaan siitä, että kuntien laajan itsehallinnon vuoksi alueelliset erot
lasten palveluihin resursoinnissa ovat suuret.
§
Komitea on antanut Suomelle suosituksen
siitä, että valtion tulisi huolehtia kunnille riittävät resurssit lapsen
oikeuksien toteutumiseksi, järjestää kunnissa lasten tarpeisiin osoitettavien
määrärahojen tehokas seuranta ja samalla asianmukainen taso sekä seurata
talousarviota lapsen
oikeuksien näkökulmasta.
Lastensuojelun keskusliitto: Rahankäyttöselvitys
§
Lapsivaikutusten arviointi on otettava automaattiseksi
työkaluksi kaikkeen päätöksentekoon lapsen edun turvaamiseksi
§
Lapsen oikeuksia koskevan
yleissopimuksen pääperiaate on, että lasten etu tulee aina asettaa etusijalle,
kun tehdään heitä koskevia viranomaispäätöksiä, lakeja tai
yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja
§
Näin ollen kaikkia päätöksiä ja toimia,
jotka koskettavat yksittäistä lasta tai lapsiväestöä, tulee tarkastella myös
lasten näkökulmasta ja perustella, miksi ja miten lapsen edun periaate siinä
toteutuu
Finlex: Hallituksen esitys laiksi lapsiasiainvaltuutetusta
Finlex: Hallituksen esitys laiksi lapsiasiainvaltuutetusta
§
Suomen Unicef on kehittänyt yhteistyössä
kuntien kanssa ohjeistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointiin, joten työkalu
on jo olemassa
Savon Sanomat/Sanna Antikaisen blogi: Lapsivaikutusten arviointi laajemmin käyttöön
Savon Sanomat/Sanna Antikaisen blogi: Lapsivaikutusten arviointi laajemmin käyttöön
§
Lasten edun valvontaan tulee osoittaa
riittävät resurssit
§
tällä hetkellä esimerkiksi
lapsiasiavaltuutetulla ei ole riittäviä resursseja valvoa lasten oikeuksien
toteutumista
Suomenmaa: Lapsiasiainvaltuutetun virka perustettiin 10 v. sitten
Suomenmaa: Lapsiasiainvaltuutetun virka perustettiin 10 v. sitten
§
Suomeen tarvitaan lasten etuja valvova
toimielin, jolla on todellista valtaa valvoa lapsen etua myös yksittäisissä
tapauksissa
§
Esimerkiksi sisäilmasairaan lapsen
asioita hoidetaan lukuisien eri tahojen toimesta, kuten koulu,
kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, kunnalliset terveyspalvelut, yksityiset
lääkärit, jopa lastensuojelu
§
Lasten edun turvaamiseksi lapsen ja
vanhempien tueksi tarvitaan riippumaton, oikeudellista tukea tarjoava osapuoli,
joka:
§
ajaa ensisijaisesti lapsen etua,
toissijaisesti vanhempien etua
§
varmistaa lapsen mahdollisuuden tulla
kuulluksi ja huomioiduksi kaikessa häntä koskevassa käsittelyssä ikä- ja
kehitystasonsa mukaisesti
§
koordinoi eri toimijoiden välistä
kirjeenvaihtoa ja varmistaa eri rekisterien sisällön ja oikeellisuuden
§
Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan
työterveyshuoltoa vastaava viranomainen valvomaan lasten etuja
§
viranomaiselle kuuluvia tehtäviä:
§
lasten oireilujen kartoitus, sisäilmakysely tilan
käyttäjille ja tilastointi ongelmien laajuuden
selvittämiseksi
§
korjaustoimenpiteiden valvonta ja
seuranta
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden lasten oikeusturva ei toteudu
Hengitysliitto: Sisäilmasta sairastuneiden lasten oikeusturva ei toteudu
§
huolehtia sopivan opiskelutilan
löytymisestä sairastuneille
§
avun tarpeen koordinointi ja tiedon
välittäminen vanhemmille kunnan toimipisteistä ja eri järjestöistä, mistä apua
sisäilmasairastuneelle
§
tällä hetkellä kaikki tieto hajallaan
useissa paikoissa
§
tukihenkilöitä tarvitaan tueksi
tapaamisiin virkamiesten kanssa
§
Lastensuojelun toimenpiteet
sisäilmaongelmien yhteydessä:
§
Ennalta ehkäisevät toimenpiteet
tervetulleita silloin, kun ne edistävät lapsen kasvua, kehitystä ja
hyvinvointia sekä tukevat vanhemmuutta eli esimerkiksi tukihenkilönä
koulukeskusteluissa
§
Lastensuojeluilmoituksella tai
huostaanotolla uhkailu ei ole lastensuojelulain mukainen toimenpide
§
Lastensuojelun henkilökunnan
ammattitaitoa parannettava niin, että sisäilmaongelmat osataan erottaa todellisesta
lastensuojelun tarpeesta
5. Kuntotutkimukset julkaistava ja tilojen asiakkaat mukaan sisäilmaongelmia selvittäviin työryhmiin
§ Rakennusten kuntotutkimukset ovat
julkisuuslain 1 § mukaan julkisia ja jokaisella on oikeus julkisuuslain 9 §
mukaan oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista asiakirjoista
§ käytännössä näihin tietoihin
on vaikea – ja monesti täysin mahdoton – päästä käsiksi, tällainen salailu
kuntotiedoista on saatava loppumaan
§ kuntotiedot tilakeskusten
nettisivuille tai muutoin julkisesti nähtäväksi ilman turhaa viivytystä
§ Sisäilmaongelmia varten tulee
olla selkeä ohjeistus riskiviestinnästä, ja viestinnän tulee olla
vuorovaikutteista, moniammatillista, läpinäkyvää ja oikea-aikaista
§ Riskiviestinnän tavoitteena
tulee olla tilan käyttäjien pitäminen ajan tasalla:
§ ongelman luonteesta ja
laajuudesta
§ mahdollisista terveysriskeistä
§ suunnitelluista toimenpiteistä
ongelman ratkaisemiseksi
§ mahdollisten väistötilojen
hankkimisesta ongelman pitkittyessä
§ ”Sisäilmaongelmien aiheuttajat
voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä
olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä “mittari”, joka aistii
sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset.”
Suomen Kuntaliitto: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa s. 9 (avattavissa PDF:nä)
§ kaikissa sisäilmaongelmien
epäilyissä on teetettävä oirekyselyt tilojen asiakkaille työterveyshuoltoa
vastaavan uuden viranomaisen toimesta:
§ huolehdittava, että kaikilla
asianosaisilla on riittävä ymmärrys sisäilmasairauksista, jotta kyselyjen
laatiminen, vastaaminen ja tulkinta on yhdenmukaista ja laadullisesti luotettavaa
§ Etukäteen tehty
sisäilmasto/oirekysely on tarpeen myös siksi, että saadaan vertailuaineisto
korjausten jälkeisen seurannan aikana tehtävälle kyselylle käyttäjiltä
Suomen Kuntaliitto: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa, s. 23
Suomen Kuntaliitto: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa, s. 23
§ Kohdekohtaisiin
sisäilmaryhmiin on otettava aina mukaan myös asiakkaiden edustajat eli
kouluissa oppilaat tai vanhemmat ja päiväkodeissa vanhemmat tai heitä edustava
työterveyshuoltoa vastaava viranomainen
Yhteenveto
Edellä
mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen säästää pidemmällä aikavälillä niin
lastensuojelun kuin terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi terve rakennuskanta
vähentää vanhempien poissaoloja työpaikalta sekä vapauttaa heidän henkisiä
resurssejaan tuottavaan työhön.
Lapsena
sisäilmaongelmille altistunut henkilö syrjäytyy aikuisena herkästi ja on siten
yhteiskunnalle suuri taloudellinen taakka. Suurimpana kärsijänä on silti
sairastunut yksilö itse, hän kantaa koko ikänsä mukanaan niin taloudellista
kuin terveydellistäkin taakkaa yhteiskunnan valinnoista johtuen.
Ennen
kaikkea toimenpiteet edistävät lastemme perusoikeuksien toteutumista sekä
mahdollistavat turvallisemman ja tasapainoisemman lapsuuden sekä paremmat eväät
hyvään elämään.